Kalligrafiatyökalu

Kalligrafiatyökalu on toinen vapaan käden piirtotyökalu. Työkalun on tarkoitus matkia kalligrafiakynällä ja musteella / tussilla piirrettyä jälkeä. Sen merkittävimpänä erona kynätyökaluun on se, että kalligrafiakynällä piirretään reunaviivan sijaan täyttöä. Toisena erona on käytettävänä oleva kynän kärki, joka on oletustilassaan litteä.

Piirtäminen

Työkalu valitaan työkalupaneelista tai pikanäppäimellä C. Kuten kynällä, piirtäminen alkaa painamalla hiiren nappi pohjaan ja se päättyy, kun nappi vapautetaan.

Piirrettäessä työkalu huomioi suunan ja nopeuden, joilla jälkeä piirretään. Nopeammalla liikkeellä jälki on ohuempaa ja hitaammalla paksumpaa. Jos käytettävissä on piirtopöytä, työkalu huomioi lisäksi myös kynän paineen ja kulman.

Alla kuva piirtovaiheesta ja valmiista jäljestä. Jäljestä näkee, miten litteä piirtoterä vaikuttaa. Kolmannessa kuvassa on käytetty piirtopöytää ja siinä näkyy piirtojäljen paksuuden vaihtelu kynän painamisen mukaan.

Asetukset

Kalligrafiakynän asetuksissa on useita säätöjä. Ensimmäisenä on pudotusvalikko, jossa ovat tallennetut käyttöprofiilit, eli asetusten kokoelmat.

Valimiina profiileina ovat Dip pen, eli musteeseen kastettava litteäkärkinen kynä, Marker, eli pyöreä tussi, Brush, eli sivellin, Wiggly, tärisevä piirtojälki, Splotch, eli rosoinen jälki, Jäljitys, eli vaalealla taustalla ohutta ja tummalla taustalla paksua tekevä kynä.

Omat säädöt on mahdollista tallentaa itse nimetyiksi profiileiksi.

Ensimmäisinä asetuksissa ovat piirtokärjen leveys ja sen mittayksikkö. Sen jälkeen on “päälle / pois” -nappi, jolla valitaan, käytetäänkö syöttölaitteen, esimerkiksi piirtopöydän, tarjoamaa tietoa tunnistetusta kynän painamisesta. Tämä on esimerkiksi “Dip pen” -profiilissa päällä ja aiheuttaa jäljen levenemisen kynällä lujempaa painettaessa.

Seuraavana on “päälle / pois” -nappi, jolla piirtojäljen jäljittämään taustan valaisuutta. Jos tämä on päällä, piirtojälki on paksumpi tummalla taustalla ja ohuempi vaalealla taustalla. Alla olevassa kuvassa on esimerkki, jossa hymynaamakuvan päälle on piirretty sinisellä kalligrafiakynällä, jossa “Jäljitys”-asetus on päällä. Viiva on paksuimmillaan mustissa kohdissa ja ohuimmillaan valkoisen taustan kohdalla.

Lukuarvoinen “Kapeneminen” tarjoittaa piirtojäljen ohentumista piirtämisen nopeudesta riippuen. Arvolla 0 nopeus ei vaikuta piirtojäljen paksuuteen. Positiivisilla arvoilla nopeampi piirtäminen tuottaa ohuemman jäljen, kuten fyysisillä kynillä usein käy. Negatiivisilla arvoilla puolestaan nopeus lisää piirtojäljen paksuutta.

“Massa”-lukuarvon kasvattaminen puolestaan lisää piirtotyökalulle massan hitautta, eli piirtämisessä suunnan vaihdossa jälki laahaa kynän perässä.

Seuraavat asetukset ovat Kulma, Jäykkyys ja Päät. Kulma tarkoittaa, missä kulmassa piirtotyökalun litteä pää on. Jos se on esimerkiksi lukittu 30 asteen kulmaan, silloin tähän suuntaan piirrettynä viiva on ohuimmillaan ja sitä kohtisuoraan piirrettäessä paksuimmillaan.

Alla olevassa kuvassa on eri suuntiin piirrettyjä viivoja 30 asteen kulmassa olevalla piirtokärjellä.

Jos kulman lukuarvon jälkeen oleva “päällä / pois” -nappi, on päällä, käytetään piirtopöydällä piirrettäessä hyödyksi kynän kallistusta lukitun lukuarvon sijaan, jos piirtopöytä tukee tätä ominaisuutta.

Kärjen jäykkyys säätää sitä, minkä verran kynän kulma voi joustaa valitusta kulman arvosta. Jos arvo on 0, kynän kulma kääntyilee aina kohtisuoraan piirtosuuntaa vastaan. Eli esimerkiksi marker-profiilissa jäykkyyden arvo on 0 ja se piirtää joka suuntaan paksuinta jälkeä. Arvo 100 on puolestaan täysin jäykkä, eli kärki ei kääntyile lainkaan piirtosuunnan vaihtuessa. Näiden väliin jäävillä arvoilla kulma seuraa joustaen vähän käännösten perässä. Negatiivisilla arvoilla jäykkyys toimii päinvastaiseen suuntaan.

Päät-asetuksella piirtojälkeen saa pyöristetyt päät. Arvolla 0 päät ovat kulmikkaat ja arvolla 1 ne ovat pyöreät.

Viimeisinä asetuksina on kaksi lukuarvoista kenttää, jotka on jostain syystä molemmat suomennettu sanalla “Tärinä”.

Näistä ensimmäinen lisää piirtojälkeen satunnaista rosoisuutta, kun lukuarvoa kasvatetaan nollaa suuremmaksi. Jälkimmäinen puolestaan lisää piirtojälkeen epätasaisuutta satunnaisena heiluntana.

Alla olevassa kuvassa on esimerkit viivoista, joista ensimmäisessä molemmat asetukset ovat olleet 0, toisessa rosoisuuden arvoksi on laitettu 10 ja kolmannessa epätasaisuutta on kasvatettu arvoon 50. Näistä kuvista ehkä käy ilmi näiden asetusten ero. Rosoisuus tuottaa selvästi “ryppyisempää” jälkeä ja epätasaisuus “huojuvampaa”.