Polun muokkaaminen

Jo olemassa olevia polkuja voi muokata solmutyökalulla (node tool), joka on työkalupalkissa heti valintatyökalun alapuolella. Solmutyökalun voi hiiren lisäksi valita pikanäppäimillä n ja F2.

Solmujen valinta ja siirtäminen

Kun solmutyökalu on käytössä, aktiiviseksi valitussa polku-objektissa ovat kaikki sen solmut näkyvissä pieninä neliön muotoisina siirtokahvoina. Jos solmun kulma ei ole pyöristetty, neliö on kärjellään, ja jos kyseisen solmun kulma on pyöristetty, siirtokahvan neliö on vaakasuunnassa.

Solmusta voi ottaa kiinni hiirellä ja sen voi raahata haluamaansa kohtaan. Useampia solmuja voi valita yhtä aikaa aktiiviseksi “piirtämällä” hiirellä niiden yli suorakaiteen. Kaikki suorakaiteen sisään jäävät solmut tulevat valituksi. Solmuja voi valita myös yksitellen hiirellä klikkaamalla. Klikkaus valitsee kyseisen solmun ja klikkaus Shift-nappi pohjassa lisää uuden solmun valintaan tai poistaa sen siitä.

Jos useampi solmu on yhtä aikaa valittuna, solmusta kiinni ottaminen ja siirtäminen siirtää kaikkia valuttuja solmuja yhtä aikaa.

Valittuja solmuja voi siirtää myös näppäimistöltä nuolinäppäimillä samoin kuin valintatyökalulla pystyi siirtämään kokonaisia objekteja. Pelkkä nuolinäppäimen painaminen siirtää solmua vähän. Shift ja nuolinäppäin siirtää solmua kymmenkertaisesti. Alt-näppäin pojassa nuolilla siirtäminen on puolestaan pientä hienosäätöä. Nuolinäppäimillä siirtoja voi siis tehdä paljon hiirtä tarkemmin ja täsmällisemmin. Tämä on käyttökelpoista esimerkiksi silloin, jos halutaan siirtää useampia solmuja yhtä suuria etäisyyksiä eri suuntiin.

Yksi hyödyllinen pikanäppäin toiminto on myös Ctrl-a, jolla saa nopeasti valittua kaikki aktiiviseen polkuun tai polkuihin kuuluvat solmut.

Lisäksi on hyödyllistä tietää, että kahden solmun välistä viivaa klikkaamalla työkalu valitsee molemmat viivan päissä olevat solmut.

Kulmien ja viivojen pyöristys

Jos polusta valitaan solmu, jota vastaava kulma on pyöristetty, näkyvät siirtokahvan ympärillä myös pyöreät “venytyskahvat”, joilla kulman muotoa voidaan muokata siirtämällä ja venyttämällä. Jos solmuun ei liity näitä kahvoja, ne saa esiin ottamalla solmusta kiinni hiirellä ja vetämällä Shift-näppäin pohjassa viivan suuntaan. Molempien viivojen suuntaan lähtevät kahvat ovat venytettävissä erikseen.

Solmujen väliin jäävän viivan muotoa voi pyöristää ja venyttää myös ottamalla hiirellä kiinni suoraan viivasta ja venyttämällä sitä haluamallaan tavalla.

Asetuspalkki

Solmutyökalun asetuspalkissa on paljon toimintoja. Käydään niitä läpi vaiheittain.

Solmujen lisääminen ja poistaminen

Asetuspalkin ensimmäiset napit liittyvät solmujen ja viivojen lisäämiseen, poistamiseen sekä yhdistelyyn. Nappien kuvakkeet esittävät hyvin, mitä kustakin napista tapahtuu. Solmujen poistoja ja lisäyksiä voi tehdä joko palkin nappuloiden kautta tai suoraan polkuun.

Uusien solmujen lisääminen polkuun tapahtuu helposti klikkaamalla polun viivaa siitä kohdasta, johon uuden solmun haluaa lisätä. Polun muoto pysyy entisellään, mutta halutuun kohtaan ilmestyy uusi solmu. Vastaavasti ylimääräisen solmun voi poistaa valitsemalla sen ja painamalla Del-näppäintä tai Backspace-näppäintä.

Toinen tapa lisätä solmuja on valita polusta haluttu viiva tai viivat valitsemalla sen päätepistinä olevat solmut. Tämän jälkeen asetuspalkin “plus”-nappia painamalla kyseiseen väliin ilmaantuu uusi solmu. Suoralla viivalla uusi solmu tulee puoleen väliin. Kaarevalla viivalla sijainti voi olla painottunut.

Vastaavasti palkin “miinus”-napin painaminen poistaa valitut solmut.

Palkin seuraava nappi tarkoittaa kuvakkeensa mukaisesti toimintoa, joka yhdistää polun kaksi avoimen pään solmua yhdeksi solmuksi. Uusi yhdistetty solmu tulee kahden valitun solmun puoliväliin, joten kappaleen muoto luonnollisestikin muuttuu.

Seuraava nappi tekee myös kuvakkeensa mukaisen toiminnon, eli katkaisee polun valitun solmun kohdalta. Käytännössä yhdestä solmusta tulee kaksi polun päättösolmua, jotka ovat samassa kohdassa. Katkaisun jälkeen mikään ei näytä muuttuneen, mutta jos näistä kahdesta solmusta valitsee toisen ja siirtää sitä, tulee katkaisukohta näkyviin, kuten alla olevissa kuvissa.

Seuraavat kaksi nappia myöskin sulkevat ja katkaisevat polun valittujen solmujen kohdalta, mutta erona on se, että polun sulkemista ei tehdä yhdistämällä valitut solmut yhdeksi vaan yhdistämällä solmut uudella viivalla. Vastaavasti katkaiseminen tehdään päinvastoin poistamalla solmujen välillä oleva viiva.

Kun polusta poistetaan viivoja solmujen väliltä, on hyvä tehdä huomio, että samassa polussa voi olla useita avoimia päitä. Polun ei siis tarvitse olla suljettu tai vain yksi murtoviiva alkusolmusta loppusolmuun. Se voi koostua useista murtoviivoista tai suljetuista osista. Tärkeää on myös ymmärtää, että koska kyseessä on yksi useammasta osasta koostuva polku, sillä voi olla vain yksi täyttöväri, viivan väri ja yksi viivan paksuus. Tästä aiheesta lisää myöhemmin.

Solmujen pehmennys

Asetuspalkin seuraavat napit liittyvät solmujen kohdalle tuleviin kulmiin ja kaariin. Niillä määrätään solmun tyyppi, joka voi olla kulma, pehmennetty, symmetrinen tai automaattinen.

Solmun tyyppinä kulma esitetään kärjellään olevalla siirtokahvalla ja se tarkoittaa, että solmun molemmat “venytyskahvat” ovat siirrettävissä itsenäisesti, jolloin kulmasta voidaan tehdä juuri niin terävä ja kaartuva kuin piirtäjä haluaa.

Pehmennetty solmu esitetään siirtokahvalla, jonka neliö on vaakasuorassa. Pehmennetyssä solmussa sen venytyskahvat ovat vastakkaisiin suuntiin. Kun toista kahvaa siirretään, toisen suunta muuttuu samalla. Tämä tekee polun suunnan muuttumisesta solmun kohdalla pehmeän ja sileän. Venytyskahvojen pituudet ovat kuitenkin toisistaan riippumattomat, eli solmuun “tulevan” ja “lähtevän” viivan kaarevuudet voivat olla erilaiset.

Solmun kolmas tyyppi on symmetrinen, joka esitetään myös vaakasuoralla neliökahvalla. Symmetrisyys tarkoittaa sitä, että vastakkaissuuntaisuuden lisäksi venytyskahvojen pituudet ovat myös yhtä suuret. Kun toista venytetään, toinen seuraa perässä. Polun kaarevuus solmun kohdalla siis sileän lisäksi myös symmetrinen “tulevaan” ja “lähtevään” suuntaan.

Solmun neljäs tyyppi, automaattinen, pyrkii nimensä mukaisesti säilyttämään solmun sileyden myös silloin, kun muita solmuja siirrellään. Automaattinen solmu esitetään pyöreällä siirtokahvalla. Kun solmu on merkitty automaatiseksi, sen viereisiä solmuja siirrettäessä automaattisen solmun venytyskahvat kääntyvät automaattisesti niin, että pehmennys pyrkii säilymään. Automaattisen solmun venytyskahvat ovat näkyvissä ja niistä näkee venytysten suuruuden ja suunnan, mutta jos venytyskahvoja käyttää, solmu siirtyy automaattisesta tilasta tavalliseksi pehmennetyksi solmuksi.

Venytysten poisto ja lisäys

Asetuspalkin seuraavat kaksi nappia liittyvät solmujen venytyskahvojen lisäämiseen ja poistamiseen.

Jos kahden solmun välinen viiva on kaareva ja se halutaan suoristaa, tämä tapahtuu valitsemalla kyseinen viiva, eli sen molemmat päätysolmut, ja painamalla suoran viivan nappia. Tämä käytännössä poistaa viivan päissä olevista solmuista venytyskahvat.

Jos taas suoraan viivaan halutaan lisätä päihin venytyskahvat, se voidaan tehdä valitsemalla viivan päätysolmut ja painamalla kaarevan viivan nappia. Saman voi toki tehdä jo edellä mainituilla tavoilla, eli Shift-vetämällä solmusta tai vetämällä itse viivasta.

Live Path Effect

Live Path Effect on erikoistoiminto, joka voidaan lisätä polulle erillisestä napista.

Sen käyttäminen valittuna olevalle polulle lisää kunkin solmun kahvojen viereen ylimääräisen pienen kahvan. Tällä kahvalla polkuun voi lisätä kulmanpyöristysefektin, joka säilyy kulman ominaisuutena vaikka solmuja liikutellaan. Tämä on erilainen pyöristys kuin venytyskahvoilla saavutettava ja tähän kannattaa tutustua kokeilemalla.

Objekti poluksi

Kaikki piirto-objektit eivät ole polkuja. Muita objektityyppejä ovat esimerkiksi aiemmin tutustutut suorakulmiot ja ellipsit sekä myöhemmin käsiteltävät tekstit. Muilla objektityypeillä on omat piirto-ominaisuutensa ja etunsa, mutta toisinaan ne voidaan haluta muuntaa poluiksi. Tätä varten solmutyökalun asetuspalkissa ovat kaksi seuraavaa toimintoa.

Näistä ensimmäinen muuntaa muuta tyyppiä olevat objektit poluiksi. Kun valintatyökalu on käytössä, alareunan vihjepalkissa näkyy tekstinä valitun piirto-objektin tyyppi. Alla olevassa ensimmäisessä kuvassa näkyy, että valittuna on suorakulmio, jonka kulmat on pyöristetty. Toisessa kuvassa käyttöön on valittu solmutyökalu, jolloin suorakaiteen ominaisuuksien kahvat ovat tulleet näkyviin. Solmutyökalulla voi muokata myös suorakaiteita. Kolmannessa kuvassa on painettu asetuspalkin “muuta poluksi” -painiketta ja suorakaide on muttunut vastaavan muotoiseksi poluksi, jossa on kuusi solmua. Neljännessä kuvassa on vielä otettu valintatyökalu käyttöön, jolloin vihjepalkki vahvistaa, että kyseessä on nyt polku.

Kun suorakulmio on muunnettu poluksi, sitä ei voi enää käsitellä suorakulmiona. Se on menettänyt suorakulmion rajoitteet ja sitä voidaan muokata tästä lähtien polkuobjektin vapaudella.

Toinen poluksi muuntava toiminto on viivat poluiksi. Tämän työkalun käytössä on kyse nimensä mukaisesti siitä, että piirretty viiva muutetaan itsensä reunapoluksi. Tämän tarkoitus käy ehkä parhaiten ilmi alla olevista kuvista. Ensimmäisessä on polku, joka koostuu kahdesta solmusta ja niiden välisestä paksusta punaisesta ja kaarevasta viivasta. Toisessa kuvassa tämän polun viiva on muutettu poluksi, jolloin viivasta onkin tullut uuden polun sisäosa. Uusi polku seuraa vanhan ääriviivoja ja viivan väri on vaihtunut uuden polun täyttöväriksi. Uudella polulla ei ole nyt ääriviivoja vaan pelkkä täyttöväri. Tämä on toisinaan hyvin käyttökelpoinen muunnos.